Trivial persut #1 – Populismin lyhyehkö oppimäärä

Oletko tapakristitty? Tapakristitty on sellainen, joka on yhteisön jäsen lähinnä tottumuksesta. Minä olen tapakokoomuslainen. Olen äänestänyt aina Kokoomusta ja siirtänen tämän lapsillenikin. Ja no minulla on omistusasunto, auto, kaksi lasta ja vaimo, joten kaiketi kuulun vahvasti keskiluokkaan, ja juuri heihin, joihin Kokoomuksen viesti on aina herkimmin osunut.

Silti tuntuu, että en ole ihan varma, mikä se Kokoomuksen juttu on. Miksi minun täytyisi vaaleista toiseen äänestää heitä? En suinkaan käsittele nyt utopiaa siitä, mitä Kokoomuksen tulisi havitella. Samalla kuitenkin se, että en tiedä, mitä Kokoomus tulevaisuudeltamme haluaa, saattaa selittää sitä, miksi Perussuomalaiset ovat tänä päivänä niin pop.

Ehkä tähän kysymykseen ja muihinkin kysymyksiin saamme vastaukset blogini Trivial persut-kirjoitussarjassa, jossa tutustun populismiin ja Perussuomalaisiin tarkemmin. Tämä on sarjan ensimmäinen osa. Viimeistään nyt kannattaa ottaa blogi seurantaan, jotta pysyt kartalla siitä, mitä paranee lukea, sillä lukeminen kannattaa aina.

Populismi rokkaa tällä hetkellä suurin piirtein kaikissa länsimaissa. Mutta, mitä se populismi on? Toimittaja Linda Pelkonen kysyi Politiikkaradiossa Timo Soinilta, onko populismi kansan kosiskelua. Soini myönsi, että on se sitäkin, mutta täydensi:

”Peter O. Wildesin mukaan hyve asuu yksinkertaisissa tavallisissa ihmissä ja heidän traditioissaan. Eli tavallisen ihmisen elinpiiri, hänen tapansa, hänen perintönsä on se, mitä kautta politiikkaa pitää tehdä. Kosiskelu on vain yksi demagoginen (kansankiihottamisen) metodi, mitä populistijohtaja voi käyttää.”

Miten tiede määrittelee, mitä on populismi? Kysyin asiaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Niko Pyrhöseltä. Hän myöntää, että se on kansan kosiskelua, mutta se on muutakin.

”On oikeastaan kaksi osittain päällekkäistä, mutta osittain eri suuntaan menevää määritelmää. Kansanomaisempi populismin määritelmä on, että luvataan kaikkea, mutta ei oikeasti sanotakaan mitään. Kaikki puolueet ovat jollain lailla populistisia, toiset enemmän, toiset vähemmän. Ne, jotka ovat vähemmän, haluaisivat olla enemmän, ” hän sanoo. ”Klassinen tieteellinen populismin määritelmä on kuitenkin kahtiajako eliitin ja kansan välillä.”

Nämä kaksi määritelmää, sekä kansanomaisempi että tieteellisempi populismin määritelmä, kulkevat usein rinnakkain. Soini sanoi samaisessa lähetyksessä presidentti Sauli Niinistöä populistiseksi. Viittasi muun muassa hänen puheluistaan Radio Suomen Luontoiltaan. Pyrhösen mukaan Niinistö ei ole pyrkinyt vastakkainasettelun lisäämiseen, joten sen määritelmän pohjalta presidenttiä ei voi kutsua populistiksi.

”Niinistö on pyrkinyt valitsemaan sanansa hyvin tarkkaan ja olemaan nimenomaan koko kansan presidentti, mutta mitään vastakkainasettelun lisäämiseen viittaavaa en ole huomannut,” Pyrhönen sanoo.

Populismi on ollut erityisen menestyksekästä oikeistopopulismina. Vasemmiston piirissä populismia on yritetty, mutta valmiita malleja ja esikuvia ei juurikaan ole. Vaikka meilläkin populismi on Vihreissäkin nostamassa päätään. Tästä esimerkkinä käy Vihreiden oman lehden Vihreän langan lakkauttaminen.

””Uskoisin, että Vihreä lanka on nostattanut yhteiskunnallista keskustelua. Käsittääkseni ongelma Vihreiden kannalta oli, että se nostatti myös ”vääränlaista” keskustelua. Sellaista, joka oli ajoittain kriittistä Vihreitäkin kohtaan tai ainakaan ei ollut linjassa Vihreiden oman viestinnän kanssa.” Pyrhönen sanoo.

Sutkautteleva Soini, hillitty Halla-aho

Vuonna 2017 Perussuomalaisten dramaattisessa puoluekokouksessa Jussi Halla-aho syrjäytti Timo Soinin puolueen vallankahvasta. Soini oli pitänyt kahvasta kaksin käsin kiinni 20 vuotta ja sen jälkeen talossa on hallinnut uusi maestro.

Nämä kaksi johtajaa ovat hyvin erilaisia, luonteenpiirteitään myöten.

”Soini naureskeli paljon ja kertoi kaskuja ja sutkautuksia, päinvastoin kuin Halla-aho, joka oikeastaan näyttää aina vakavaa naamaa. Siinä on tosi iso ero,” Pyrhönen sanoo.

Halla-ahon viesti on myös negatiivisempi. Hänen viestinsä on, että ”kaikki on menossa päin honkia”. Halla-ahon poliittinen viesti tulee esiin enemmän uhkien kautta. Hänen sanomansa on linjassa siihen globaaliin kehitykseen, joka populismilla on ollut.

”Soinin populismi on ollut paljon old schoolimpaa. Globaalin ajan suurimpia ristiriitoja on se, että kansallismieliset toimijat tekevät erittäin tiivistä ylikansallista yhteistyötä keskenään,” sanoo Pyrhönen. ”Ne tukevat toisiaan toistensa tilaisuuksissa ja ovat paljon enemmän samankaltaisempia kuin ennen. Old schoolimpi oli paljon kotikutoisempaa. Niille ei voinut sanoa yhtä yhteistä nimittääjää.”

Aiemmin populismi oli tehty kunkin kansakunnan omista tarpeista lähtien. Veikko Vennamon SMP on hyvä esimerkki tästä kotikutoisuudesta. SMP edusti rintamamiehiä, karjalan evakoita ja asutustilallisia. Uuden populismin retoriikkaa on paljon rajumpaa kuin vanhan populismin. SMP ei voinut haaveilla suurimman puolueen asemasta. Perussuomalaiset voivat haaveilla, gallupien perusteella se on tällä hetkellä suosituin. Edellinen gallup tehtiin viikko sitten.

”Uuden populismin resepti näyttää varsin menestyksekkäältä,” sanoo Pyrhönen.

Populismista ei voi puhua ilman, että puhuu Donald Trumpista. Trump on tuonut uudenlaisen keskustelukulttuurin politiikkaan. Suomessakin keskustelukulttuuri on kärjistynyt ja alatyylistynytkin. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä lienee Li Andersson, joka käytti Ylen A-studiossa termiä paskapuhe, kun Jussi Halla-aholla oli puheenvuoro. Kielenkäyttö ei onneksi ole Suomessa ollut yhtä terävää kuin ison meren takana ja oma toiveeni on, että se ei sellaiseksi muuttuisikaan. Viihdyttävää se saattaa olla, mutta tyylikkyys on siitä kaukana.

Benjamin Moffit teoksessaan Populism as a political style naulasi, että populismi on ensisijaisesti poliittista tyyliä. Hän listasi asioita, jotka siihen kuuluivat. Moffitilla oli perinteinen asettelu, jossa oli kansan ja eliitin vastakkainasettelu. Toinen on huonotapaisuus, sopivaisuuden rajojen ylittämistä, kuten meksikolaisten kutsumista raiskaajiksi.

”Tässä suhteessa Halla-ahon ja Trumpin kohdalla löytyy yhteneväisyyksiä,” Pyrhönen sanoo. ”Halla-ahon johtama faktio pääsi alunperin maahanmuuttovastaisten äänillä valtaan, mutta hiljalleen siihen rinnalle on tullut fokus sisäisiin vihollisiin eli vihervasemmistoon.”

”Sinivalkoista unelmaa, kohti kulkee askeleemme…” – eli Perussuomalainen utopia

Minä tiedän, millainen puolue Perussuomalaiset on. Minä olen tiennyt millainen Perussuomalainen puolue oli silloin, kun puoluetta johti Timo Soini. Vielä paremmin minä tiedän, millainen Perussuomalainen on, kun puoluetta johtaa Jussi Halla-aho. Mutta tiedänkö minä, millainen on se suomalainen, josta Kokoomus-johtaja Petteri Orpo puhuu. Hän puhuu kovasti niistä ahkerista keskiluokkaisista. En ole ihan varma, keitä he ovat. Kokoomuksella tuntuu olevan hyvin luterilainen näkemys nykyään siitä, että ahkeruus on ihmisen mitta.

Onko Perussuomalaisten gallup-menestyksessä kyse enemmän vanhojen puolueiden kriisistä? Siitä, että ne ovat jämähtäneet menneelle vuosituhannelle. Onko tässä yksi syy Perussuomalaisten suosioon, että he pystyvät vastaamaan ajan henkeen? Heillä on selkeästi oma juttunsa.

”Hyvä kysymys, en ole varma, onko minulla siihen hyvää vastausta,” sanoo Pyrhönen. ”Tutkimukseni mukaan kaikki tietävät, millainen on se maailma, mitä oikeistopopulistit myyvät. He pyrkivät siihen, että on tiukka laki ja kuri ja kansallisvaltioiden rajat. ”

”Vasemmistopuoluiden ja sosiaalidemokraattien ongelma on se, että he eivät ole oikein onnistuneet myymään enää utopiaansa vai onko ongelma se, että sitä utopiaa ei ole olemassakaan,” Pyrhönen päättää.

Kysymys on eittämättä mielenkiintoinen. Ehkä saamme vastauksia, kun seuraavassa osassa haastattelen kahta Perussuomalaisten kannattajaa.

Muista ottaa siis blogini seurantaan niin sosiaalisessa mediassa kuin täälläkin niin et jää ilman, hei!

Tietoa kirjoittajasta

Petri Lajunen

Olen isä, opettaja ja opiskelija. Intohimojani ovat kirjallisuus ja lukeminen sekä urheilu ja melkein kaikki maan ja taivaan väliltä ja niidenkin tuolla puolen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s